Open invitation: mapping global game cultures; issues for a sociocultural study of games and players

"Simultaneously lacking some fundamental data about the role of digital games in culture, while being faced with the challenge of games' near global presence, cultural game studies is in need of collaborative research efforts. This article discusses some starting points for cultural and social-psychological study of games and digital play, while inviting participation into an international, comparative research project." [author's abstract

Disciplinary identity of game scholars: an outline

There has been academic research work directed at games and play for decades, but the field has been somewhat scattered, and around the turn of the millennium the idea of establishing a new discipline, dedicated to the study of games in their own right gained prominence. The conference, journal and other publication activity in games research has expanded during the last decade, but it remains unclear how many contemporary academics working on games could be seen to represent a unified group, sharing a common disciplinary identity. This paper reports the first results from an international survey (valid n = 544), carried out among the DiGRA mailing list subscribers, as well as among the members of ECREA and ICA games research groups, aimed at probing the background education, orientation and academic practices of games researchers. The findings highlight the great diversity of educational backgrounds and of the current self-identified research fields, but also the dynamic interdisciplinary changes from one field to another, and how strong the identification as a “digital games researcher” is among the survey respondents

Internet edellyttää aktiivista ja kriittistä toimijuutta

Nicholas Carr: Pinnalliset. Mitä internet tekee aivoilleimme. Suom. Antti Pietiläinen, Terra Cognita 2010

Pelaajabarometri 2011: Pelaamisen muutos

Pelaajabarometrin perustana on nyt kolmen vuoden sarja kyselytutkimuksia (2009, 2010, 2011), jotka luotaavat suomalaisten suhdetta erilaisiin pelaamisen muotoihin. Barometri on osa Tampereen, Jyväskylän ja Turun yliopistojen yhteistä Pelikulttuurien synty Suomessa -tutkimushanketta. Tutkimus tarjoaa laaja-alaisen katsauksen eri pelimuotojen suosiosta suhteessa pelaajien iän ja sukupuolen kaltaisiin perusmuuttujiin. Pelaajabarometriin on kerätty Väestörekisterikeskuksen avulla edustava, yhteensä 3335 vastaajan otos, jonka tarjoamien tulosten voidaan arvioida luotettavasti kuvaavan pelien suosiota Suomessa. Otanta kattaa suomalaisista iältään 10-75-vuotiaat. 2009 vastaajia oli 1169, seuraavana vuonna 1087 ja vuonna 2011 yhteensä 1079. Vuosittain toistettu, ytimeltään samana pysynyt kyselytutkimus tarjoaa mahdollisuuden tarkastella mahdollisia pelaamisen muutostrendejä. Tutkimuksen mukaan Suomen väestöstä on kaikki eri pelimuodot huomioiden 98 % pelaajia, joista aktiivisia, vähintään kerran kuussa pelaavia on 89 %. Pelit sisältävät tässä laajassa mielessä digitaaliset tietokonepelit, perinteiset lauta-, kortti- ja liikunnalliset urheilupelit, kuin myös rahapelien eri muodot. Digitaalisten pelien pelaajat ovat nousseet jo enemmistöksi Suomessa (54 % digipelaa vähintään kerran kuussa). Tutkimuksessa havaittiin digitaalisen pelaamisen määrän vähittäistä lisääntymistä. Vanhin tutkittu ikäryhmä, yli 70-vuotiaat, raportoi kolmen vuoden tutkimusjakson aikana erilaisten pelien pelaamisen yleistymistä kaikkein suurimmassa määrin

Pelaajabarometri 2013 : Mobiilipelaamisen nousu

Nyt neljättä kertaa toteutettu Pelaajabarometri on kyselytutkimus pelaamisen eri muotojen yleisyydestä Suomessa. Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen pelitutkijoiden yhteistyönä syntynyt tutkimus tarjoaa kattavaa ja ajankohtaista tietoa pelaamisen eri muodoista ja pelaamisen suosioon liittyvistä muutostrendeistä. Nyt tutkimukseen saatu 972 vastaajan aineisto on kerätty satunnaisotannasta 10–75–vuotiaita Manner-Suomen asukkaita

Mobile Gaming

acceptedVersionPeer reviewe

International gaming: comparative survey research on digital gaming

Computer and console gaming has become a major entertainment sector around the globe. Still, the diffusion rates and the general acceptance of gaming vary between countries. There is some anecdotal evidence that there are countries and regions which are more open to technological advancement and gaming in particular. However, until now, researchers had to rely mostly on market research and industry information when trying to identify the state of gaming in their respective countries. In a unique effort to solve the problem of missing cross-national research, this panel brings together several international teams of researchers, presenting several large-scale surveys in a comparative manner

Pelaajabarometri 2018 : Monimuotoistuva mobiilipelaaminen

Uudistettu Pelaajabarometri tarjoaa yhä tarkemman ja kokonaisvaltaisemman kuvan pelaamisesta Suomessa. Täysin uusina osioina vuoden 2018 kyselyyn on otettu mukaan kysymykset eSports-kilpapelaamisesta, pelaamiseen liittyvien mediasisältöjen tuottamisesta ja kuluttamisesta sekä pelaamiseen liittyvistä asenteista. Saadut tulokset piirtävätkin aiempaa monimuotoisemman ja yksityiskohtaisemman kuvan pelaamisen sisällöistä ja peliharrastuksen muodoista. Johtuen aiemmista muutoksista kyselylomakkeessa tulokset eivät ole täysin vertailukelpoisia vanhempien, ennen vuotta 2015 tehtyjen barometritutkimusten kanssa, mikä on syytä pitää mielessä tuloksia tulkittaessa, mutta tämä 2018 barometri on hyvin vertailtavissa vuoden 2015 barometriin. Pelaajabarometri on kyselytutkimus pelaamisen eri muotojen yleisyydestä Suomessa ja tutkimus toteutettiin nyt kuudetta kertaa. Tampereen, Turun ja Jyväskylän yliopistojen pelitutkijoiden yhteistyönä syntynyt tutkimus tarjoaa kattavaa ja ajankohtaista tietoa pelaamisen eri muodoista ja pelaamisen suosioon liittyvistä kehityssuunnista. Nyt tutkimukseen saatu 946 vastaajan aineisto on kerätty satunnaisotannasta 10–75–vuotiaita Manner-Suomen asukkaita. Tutkimuksen mukaan pelaamisen suosio kokonaisuudes-saan arvioituna on pysynyt samalla korkealla tasolla kuin aiemmissa Pelaajabarometreissa. Jos huomioidaan kaikki erilaiset pelimuodot ja satunnainenkin pelaaminen, 97,8 % suomalaisista pelaa ainakin jotakin. Aktiivisia, eli vähintään kerran kuukaudessa jotain peliä pelaavia suomalaisia on noin 88 prosenttia. Luvut ovat pysyneet edelliseen barometriin verrattuna käytännössä samalla tasolla. Pelaajien kokonaismäärissä ei siis ole tapahtunut suuria muutoksia. Myös digitaalisten pelien pelaajien kokonaismäärä (76,1 %) on pysynyt samalla tasolla (75 % vuonna 2015). Aktiivisia, eli kerran kuukaudessa tai useammin digitaalisia pelejä pelaavia (60,5 %) on myös käytännössä tässäkin barometrissa yhtä paljon kuin vuonna 2015 (60,1 %)